Perimä Vihässä Jä Verikostossä

Perimä Vihässä Jä Verikostossä
Jo kauan ovat olleet poissa metsistä
Huudot kuolevan kristityn ihmisen.
Miekan aika on viety lakeihin ja rakkauteen,
Kirkon oppeihin ja uskoon Jeesukseen.
...Jo kauan poissa kristittyjen painajaisista,
Vaikka elävänä yhä kauhukuvissa.
Me tuomme Miekan julman ajan takaisin,
Kosto perimämme huutaa kirjaimin,

Sanoin, verellänne
Muistiin kirjatun
Jeesuksen ja Jumalan
Hautaan kerran kaivettuun.
Yhdessä kaiken ihmisyyden Luojan ja "kuninkaan"
Ja enkelimäisten kasvojen,
Armonne puhtaudessa,
Kaikki Jumalan luoma kohtaa Kuolemansa.
Yhdessä samaan hautaan,
Kaikki Jeesuksen rakkaudesta.
Viha on sääliänne puhtaampaa.
Vaikka itse en tästä taistelusta jäisikään
Sieluni on silti voittanut ja riemuitsee.
Kuuletteko, kuin tuhat kuolinhuutoa,
Vanha vereen kirjoitettu katkelma.
"...silti näillä mailla, näissä metsissä,
Vaikka Kristuksenne voittaja
On joskus voitettu,
Vastarinta nousee,
Sielumme palaavat varjoista
Saatanan liekistä roihuten... vihassa."