Yönseutu

Yönseutu
Ottivat malliksi metsänlaidan ja pihamaistakin puolet poies
Mihin sitä enää suksensa laittaa kun porstuan sinäkin kadonnut

Kyllä sitä suoran nuhteen kestää,
vaan vihjailut ovat erikseen
Mihin sitä illalla päänsä laittaa kun
tyynykin on paikkaa vaihtanut
Eikä siinä muassa tullut muuta
Kuin nahkavöihin uudet reiät
On yönseutu edelleen sitä pahinta aikaa
Lattia kylmennyt aamun tullen ja unen velkakin entisestään
Kasvaa kuin takuumiehiksi kelpaa
Kuutamo, Kaiho ja Katkeruus
Särky ja kolotus kyljet peittää kuin eilisen
heinät on patjoista viety
Nyt vuode on lattian levyinen kera pölyn ja kärpästen raatojen
Eikä siinä muassa tullut muuta
Kuin nahkavöihin uudet reiät
On yönseutu edelleen sitä pahinta aikaa
Naapuritorpan piipusta nousee sankka ja kovin punainen sauhu.
Tarkemmin katsoen selkään yön ovat seinähirret karanneet
Jotain sentään hakijain kelkasta jäi ja unhettui mukaansa ottaa
Väsyneen pään mentävät reiät on myllykivissä kaikkineen

Eikä siinä muassa tullut muuta
Kuin nahkavöihin uudet reiät
On yönseutu edelleen sitä pahinta aikaa