Epilogi

Epilogi
Kun toivo yöhön haihtuu
jäljelle jää kaipuu
näänkö teitä milloinkaan
On aika taival jättää
päivä raskas päättää
varjot mua jo odottaa

Solut kivusta huutaa
ruumiin tuska mielen huumaa
outo virus veren saastuttaa
Ei kärsimystä enää
iskurin taakse vetää
otsaluun luoti lävistää
Kesken jäi niin paljon
tauti voitti tahdon
jaksa en nyt huomiseen
Kohta saan mä rauhan
syvyydessä haudan
tää on kirje viimeinen