Almut

Almut
Upota vai pysyä pinnalla, varjoissa vaellan kaukana maailman reunalla,
kunnes itseni tavoitan sateenkaaren värit maalaa tien jota kulkea sade
leikkaa taivaan rantaa en voinut aavistaa, tie nousee vastaan, umpikujaan johdattaa,
tie nousee vastaan, vie minut mukanaan

”Kuin tuhka taivaalle häviää, almut nuo joilla ei tee mitään,
sen kaiken heitän menemään almut nuo eivät antaneet mitään”
Voiko jumalainen vannoa vääriä valoja, kauneus edessäni kertoo vain rumia sanoja.
taivas raivaa kaiken tieltä pimeyden, en löydä taivaanrantaa itseäni
pakenen tie nousee vastaan, ja näen koko kauneuden,
tie nousee vastaan, minut kauneudellaan haudaten
”Kuin tuhka taivaalle häviää, almut nuo joilla ei tee mitään,
sen kaiken heitän menemään almut nuo eivät antaneet mitään”