Luopio

Luopio
Päivää kolme on lähdöstä saattueen
Vie loistosta köyhyyteen
Miehen tuon, viittansa pois antaneen
Ei takaisin tietä entiseen
Kävi onneton mies herransa luo
Jääköön maat ja rikkaudet nuo
Miksi aarteita jäisi hän palvomaan
On vapaus kultaakin kalliimpaa
On silkki heikko suoja kylmyyteen
Ja syy kaikkeen hulluuteen
Vain yksi heijastus naisen silmien